Ohjeita omaisille - näin valmistaudut perunkirjoitukseen

Kuoleman jälkeen eteen tulee paljon hoidettavia asioita, kuten hautajaiset järjestelyineen, vainajan laskujen maksu ja perunkirjoituksen tietojen hankkiminen. Tämä ohje helpottaa käytännön järjestelyjä ja antaa neuvoja siitä, mitä kaikkea täytyy huomioida kuolinpesänä toimimisessa.

Mikä on kuolinpesä?

Kuolinpesä tarkoittaa kaikkea sitä omaisuutta, sekä niitä velkoja, joita vainajalla oli eläessään, mutta siihen lasketaan myös kuoleman jälkeen tulleet laskut ja esimerkiksi veronpalautukset. Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan leski ja lapset. Jos leskeä tai lapsia ei ole, osakkaaksi tulee vainajan vanhemmat. Jos he ovat kuolleet, osakkaaksi tulee vainajan sisarukset. Serkut eivät enää peri. Jos vainaja on tehnyt jollekin ulkopuoliselle, voi hänkin tulla osakkaaksi riippuen täysin vainajan testamentin sisällöstä.

Kuolinpesän osakkaat toimivat yhdessä, ja käytännössä se näkyykin siinä, että pankki vaatii kaikilta kuolinpesän osakkailta nimet valtakirjaan, jolla valtuutetaan joku osakkaista maksamaan laskuja vainajan tililtä.

Leskellä saa päättää oman asumisensa järjestelyistä. Hänellä on oikeus jäädä asumaan pariskunnan yhteiseen kotiin ja käyttää sen tavanomaista koti-irtaimistoa. Tämä oikeus ei pääty perunkirjoitukseen, eikä välttämättä perinnönjakoonkaan.

Pankki jäädyttää tilin käyttöoikeudet perunkirjoitukseen saakka

Pankki saa tiedon kuolemantapauksesta joko edesmenneen lähiomaisilta tai väestötietojärjestelmästä. Pankki lähettää vainajan osoitteeseen saldotodistuksen kuolinpäivältä, mutta jos sellaista ei automaattisesti tule, on syytä ottaa pankkiin yhteyttä.

Henkilön kuoltua pankki päättää kaikki käyttöoikeudet ja verkkopankkitunnukset, jotka ovat kohdistuneet vainajan tileihin. Mikäli vainajalla on ollut toisen henkilön kanssa yhteinen tili, eli ns. tai -tili, jota kumpikin on voinut käyttää itsenäisesti, tilin toinen omistaja voi jatkaa tilin käyttöä normaalisti. Yhteisen tilin käyttöoikeudet voi olla määritelty myös niin, että puolisot voivat käyttää tiliä vain yhdessä. Tällaista tiliä kutsutaan ja-tiliksi. Ja-tiliä ei siis voi enää käyttää ilman kuolinpesän osakkaita puolison kuoleman jälkeen. Vainajan ja kuolinpesän laskuja voi kuitenkin maksaa vainajan tililtä viemällä laskut pankin asiakaspalvelijalle. Samalla kannattaa ottaa matkaan virkatodistus, jolla voi osoittaa olevansa kuolinpesän osakas.

Kuolinpesän osakkaat voivat saada tietoa vainajan käyttämistä pankkipalveluista vainajan säilyttämistä tilisopimuksista, tiliotteista, tallelokeron sisällöstä tai muista pankkipalveluihin liittyvistä asiakirjoista. Osakkaalla on myös oikeus lopettaa laskun suoramaksusopimuksen, e-laskun tai muun automaattista veloitusta koskevan sopimuksen.

Perunkirjoituksen yhteydessä on paikallaan tehdä valtuutus yhdelle kuolinpesän osakkaalle käyttää kuolinpesän tiliä laskujen maksua ja muuta pankkiasiointia, kuten tilin lakkauttamista, varten.

Perunkirjoitus on tehtävä kolmessa kuukaudessa

Perunkirjoitus on vainajan veroilmoitus, jonka perusteella verottaja määrää perintöveron. Perukirjassa luetellaan kuolinpesän osakkaiden lisäksi vainajan varat ja velat. Samalla käydään läpi mahdollinen testamentti ja vainajan sukuselvitykset. Sukuselvitys tarkoittaa vainajan virkatodistusta, jossa näkyy tiedot hänestä, hänen asuinpaikoistaan ja muutoistaan, avioliitostaan sekä lapsista. Jos vainaja kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, sukuselvityksen saa tilaamalla sen heidän nettisivuiltaan . Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteri antaa vastaavasti omista jäsenistään sukuselvitykset, ja ne voi tilata tästä linkistä. Sellaisen vainajan sukuselvityksen, joka ei kuulunut kirkkoon, saa tilattua Digi- ja väestötietovirastolta.

Perunkirjoituksessa yksi osakkaista toimii ns. pesän ilmoittajana eli on se henkilö, joka toimittaa tiedot perunkirjoituksen pitäjälle. Perunkirjoituksen pitäjä ilmoittaa kaikille kuolinpesän osakkaille perunkirjoituksen ajankohdan ja laatii perukirjan. Hän on usein myös se henkilö, joka toimittaa perukirjan verottajalle. 

Jos kolmen kuukauden määräaika perunkirjoituksen toimittamiselle vaikuttaa liian lyhyeltä, voi jatkoaikaa pyytää verottajalta. Mikäli määräaika venyy, verottaja määrää kuolinpesälle myöhästymismaksun. Mikäli perunkirjoitus on myöhässä yli 60 päivää tai sitä ei toimiteta lainkaan, sanktiona on korotus perintöveroon.  

Kuolinpesän osakkaat eivät vastaa vainajan veloista henkilökohtaisesti, kun perunkirjoitus hoidetaan ajallaan ja perukirja toimitetaan sen jälkeen velkojille. Vastuu voi kuitenkin tulla osakkaalle, jos perunkirjoitusta ei hoideta määräajassa tai siitä jätetään tarkoituksella tietoja pois.

Jos vainajalla oli velkaa pankista, kannattaa pankkiin olla yhteydessä jo ennen perunkirjoitusta. Pankki tarvitsee sekä tilinkäyttöoikeuksia, velkoja että myös muita pankkiin liittyviä sitoumuksia varten perukirjan liitteineen. Perukirjaa tarvitsee myös muun muassa vakuutusyhtiöt, Traficom sekä Maanmittauslaitos, mikäli vainajalla oli kiinteistö tai huoneisto.

Entä jos kuolinpesän varat eivät riitä velkoihin?

Kuolinpesän veloista ensin maksetaan hautajaisiin ja pesänselvitykseen liittyvät maksut, kuten perunkirjoituskulut. Vasta tämän jälkeen maksetaan kuolinpesän muita velkoja, mikäli niihin riittää varoja. Jos velkoja on enemmän kuin varoja, tarkastellaan ensin sitä, riittääkö pesän varat hautajais- ja perunkirjoituskuluihin. Mikäli pesän varat eivät näihin riitä, pesän osakkaat vastaavat niistä henkilökohtaisesti. Vähävaraisessa kuolinpesässä osakkaat voivat hakea hautausavustusta kunnan sosiaalitoimistosta.

Kun hautajais- ja pesäselvityksen kulut on maksettu, seuraavaksi tulevat maksuun vainajan eläessä tulleet maksut. Vasta tämän jälkeen vainajan kuoleman jälkeen tulleet velat tulevat maksuvuoroon.

Ylivelkaisessa pesässä kuolinpesän osakkaiden ei kannata jakaa omaisuutta lainkaan. Mikäli velat menevät ulosottoon, antaa ulosottomies kuolinpesälle tiedon siitä, että kyseiselle osakkaalle ei saa luovuttaa tai maksaa hänen perintöosuuttaan.

Ylivelkaiseen kuolinpesään kannattaa hakea käräjäoikeudelta pesäselvittäjä mahdollisimman nopeasti. Pesänselvittäjä hoitaa asiat velkojien kanssa niin, että sopu veloista saadaan aikaiseksi. Jos sopua velkojien kanssa ei synny, pesänselvittäjä tekee päätöksen siitä, millaisia suorituksia velkojat tulevat kuolinpesästä saamaan. 

Ota yhteyttä, me autamme kuolinpesän asioissa prosessin alusta loppuun saakka!

Tämä blogi on tuotettu yhteistyössä Hautauspalvelu Väisäsen kanssa.